keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Alla omenapuun ei voi olla kukaan muu

Siella siella se Jonna on.

KOKONAISTA 3 VIIKKOA ILMAN NETTIA. Koittakaapa tehda perassa. Koskaan ei oo varmaan tammosta taukoa ollu.

Royal Galat, Pink Ladyt, Jona Gold ( melkeen ku jonna gold hihiii oon kultaa kimallanki yhtalailla) ja Granny Smithit yms tulee tutuiks ku kymmenen tuntia paivassa kuus paivaa viikossa niita poimii. Aamuheratys ah niin herttainen ennen kuutta. Yks puolen tunnin tauko ja noin viielta kotiin syomaan ja nukkumaan ja taas toihin. Taa on sita elamaa.
Satunnaisia faktoja seuraa.
Tienaan binilta 35-48 dollaria ja tahan mennesa oon kyenny tekeen yli kolmea binia paivassa. Jotkut hullut vetelee kuutta mutta se ei tuu multa onnistuun ikipaivana, se on varmaa se.

Traktorikoulutuksen sain ja varsin modernia ajopelia saan ajella loading arealle ja takas apajille! On  kuulkaa niin kovis olo ettei mitaan rajaa. 4 vaihteella mennaan semmosta kyytia etta veet lahtee silmista. Kuvia seurannee jossain vaiheessa.

Tyon kuvaan kuuluu poimia omenat oikeaoppisesti puusta (ei niin etta koko puu heilahtaa ja oksa lahtee mukaan, vaikka maa teen niin kylla jatkuvasti kohkoh..) kiivetaan tikkaita ylos ja kerataan picking bag tayteen, mahtuu about 100 omenaa sinne ja painaa noin 20-30 kiloa. Se siis tuntuu ehka lievasti niskassa. Tamahan on siis sama ku kantais taytta rinkkaa etupuolella. Kuulostaa hyvalta minustaki. Ja tikkailla vaan ylhaalla killuvia omenoita poimimaan!

100 000 omenan raja on varmaan menny jo rikki

Asun farmilla vasta remontoijussa mokkelissa, joka siis on oikiasti varsin melleva asumismuoto, pari haittapuolta vaan. Kuten ei nettia, ei kenttaa, 30 kilometria lahimpaan Stanthorpeen joka on ylivieskan kokoluokkaa. Julkista liikennetta ei tietenkaan oo, saadaan kerran viikossa kyyti tekeen ruokaostokset. Suklaata lahtee pussikaupalla aina mukaan. Tanaan saatiin kuitenki pyykkikone, ei tarvi enaa pesta kasin JEE!

Meinaa olla vilu aamusin. En tiia miten kestan parin viikon paasta, ku lampimimmat housut on trikoot tai ohuet lollohousut ja yks huppari joka sekaan ei oo paksu.

Kamppiksissa on kylla kayny hyva maiha, kaikki 16 varsin mukavaa porukkaa. Enempaa ei kylla tarvittais, tilaa ku ei oo ihan hirveesti.

Pakastin on mun lempparijuttuja. Jaatelo tyopaivan jalkeen lammittaa (??) mielta kummasti.

Ikava villasukkia.

25 huhtikuuta uuteen seelantiin? siihen asti nolife omenanpoimintaa.

NIIJOO! Soin jotain omenapaistosta. Tytot jo varmisteli etta mika se hatanumero olikaan (omena-allergian kun omistan) mutta ei huolen haivaa! Olin ihan intopinkeena.

Joopajoo oon varmaan kaytttany jo koko nettiaikani (sita ku ei hirveesti oo tammoselle tyttokoorille) muistakaa mua taas hyvalla, perjantai-iltana kun lahette viihteelle niin maa jo heraan uuteen tyopaivaan.

Mutta hyvaa saata osaa kylla aina arvostaa ku on poiminu hetken omenoita semmosesa kaatosateesa etta kuivaa paikkaa on turha yrittaakaan hakea. Siina ihan naurattaa ku pitaa ajaa traktori kavelyvauhtia ilman mitaan suojaa (vaikka silla suojalla ei ois mitaan siina  vaiheesa tehnykkaan) mutta ei siina mitaan.

adjooo, mulla on viela evaat tekematta.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

olen oomena

Perjantaina olenkin sitten jo iloisesti poimimassa omenoita Stanthorpessa. Lupaavia puheita olen kuullut kuinka omenoiden poimiminen tikkaiden nokassa valtavalla selkarepulla tms on silkkaa tuskaa. Urakkapalkalla mennaan (mika ei kuulemma valttamatta sovi mulle ku oon niin helen hidas heurin mukaan, janna juttu ku mua pidetaan hitaana...?), toivottavasti paasisin ees vahan tienaamaan. Varma laihtuminen (??) on sinansa tiedossa, koska munhan pitaa ottaa valmiiks ruokaa mukaan sinne, silla kaupunkiin en tule kuulemma ekoina paivina paasemaan... Eli joudun pakostakin eroon noin kuukaudeks syntisista makkareista ja hungry jackseista! Tekee varmaan ihan hyvaa...

Ei ole sitten mitaan haisulia paasenko kuinka usein internetin ihmeelliseen maailmaan paivittamaan konnakartanoa. Mutta muistakaa toki minua iltarukouksissanne, ehm, niihin aikoihinhan taidan jo poimia ekoja omenaisia.

Nii juu, samaiselle farmillehan on ilmeisesti tulossa 3 suomalaista tyttoa. en paase suomen kielesta eroon ollenkaan :D

Saan ilmaset pyykinpesut ku meidan huone sumutetaan bed bugseilta! jee?

Yyh, pitas ajatella jotain yhteishakujaki. Miksei tama oikein hotsittaisi australiassa? eiko joku vois pistaa hakemukset joihinki kivoihin paikkoihin mun puolesta?

Joko muuten Black Swan pyorii elokuvissa suomesa? Kavin kattoon eilen sen (vaikka se on ollu taala jo tammikuussa ensi-illassa) ja oli kylla kahtomisen arvonen. Ahistava ja hammentava, sikahyvin ohjattu ja piti kylla mielenkiinnon ylla koko ajan, lopputekstien jalkeenki. Jotkut leffat on vaan tavallaan niin samantekevia ettei ne jaa mieleen, mutta tasta leffasta jauhettiin hammennyksissa koko kotimatkan ajan. Tsekatkaa ihmeessa!

ps, miksei kukaan tunnista mua ku teen suomiyllaripuhelun? rousi, sakke & masa, onko minulle kehittynyt ausseissa tuulessa viipottava heltta joka muuttaa aanensavyani niin paljon?

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

0603




Mitkä haaveilut tänään raukeista aamuista, ISO paahtoleivistä paahdettuna Oivariini voilla (runsaalla kerroksella luonnollisesti) näteistä astioista, ehkä katsoa samalla Tv:tä.

Harvinaisen hajottavaa kun huonekaverina on korealainen dj joka soittaa joka päivä niin isolla niin jäätävää sontamusiikkia että vaikka kuuntelet ite suurella volyymilla kuulokkeilla, kuulet silti elektrosskeidat. Elektrossa ei sinänsä mitään vikaa, mutta jos se ei ole edes hyvää elektroa ja sitä on soitettu jo kaksi viikkoa putkeen, haaveissa on pudottaa isoin meloni mikä colesista löytyy kyseisen korealaisen päähän, josta se voisi pompahtaa hänen armaan läppärinsä päälle tuhoten kaiken.

Päässämme on ruvennut pikkuhiljaa keittää pelkkä korealaisen naamataulu. Hoksattiin myös ettei kyseinen heebo ei ole tainnut pahemmin suihkussa käydä kahden viikon aikana jaa vaatteet ei ole vaihtunut kertaakaan.
Hostellielämän helmiä.

Pitää ruveta kattoon ihan sikanopeeta hedelmänpoimintaa, shaakeli ku pitää olla niin saamaton.

raha valuuuuu viemäriiiin

Rikoin vielä sateenvarjoniki. Typerä sade.

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Suuria suunnitelmia

Suunnitelmat, vaikka niita ei periaatteessa juuri olekaan, muuttuu kylla ihan naps tuosta vain paivittain. Alukshan oli suunnitteilla menna hedelmia poimiin jo varmaan viikko sitten, mutta sitte ruvettiinki toden teolla hakeen toita Brisbanesta ja oltiin melkosen toiveikkaitakin asian suhteen. Mutta nythan ollaan taas kallistuttu niihin hedelmiin. Suomijengista ainakin osa lahtee liiteleen ihan piakkoin niin aattelin maksaa viela yhden viikon Brisbanessa, vietan niitten kans niin paljon aikaa ku vaan mahdollista, ja sitten onki aika kokeilla siipia hedelmien poiminnassa. Suurta Harvest Guidea on jo selailtu ja lupaavia paikkoja silmailty. Hostellihuoneesta ois myos tama yksi saksalainen tytto lahdossa niin saatan saada seuralaisenki jopa.

Sitte ois jaatavaa tyontekoa niska limassa (niska on myos harvinaisen limassa nytki, ei luoja mika lampohalvaus kolkuttelee ovella) ja perse ruvella reilun kuukauden ajan, pommitus Fraser Islandille ja whitsundaysille tms ja sitte New Zealand ja Kirsu, sielta vaikka suoraan Cairnsiin ja riippuen siita kuinka aikaa ja rahaa riittaa nii joko a) pohjoisen kautta lanteen b) suoraan lanteen ja sielta etelaan tai c) varma tykitys Melbourneen ja great ocean road. Sitte oiski jo Sydneyn lahto aika lahella.

Suomijengi rupee vahan kyllastymaan reppureissaukseen. Rinkka, kerrossangyt, nuudelit, 9 huonekaveria ja yleinen rahattomuus alkaa pannia itse kutakin. Myos Konnaa. Salaa saatan tuntea pienta kateutta ku kuuntelen kuinka muut suunnittelee jo kotimatkaa ja suomiseremonioita viimeisia jaatavia shoppailuja ja nahtavyyksia. Itsehan kaytan vaatteita vain rinkan ylaosasta kun alaosaan on mahdotonta paasta kasiksi raatelematta koko rinkkaa auki, laiminlyon ihonhoitoa ja terveellisia elamantapoja (ok, terveellisia elamantapoja oon laimilyony jo kohta 20 vuotta, mutta anyways) ja karvistelen pikkubudjetilla viela sen vajaa 3 kuukautta.

Mutta kestettava se on, koska viela on aivan julmetusti nakematta. Faktahan on se etta ausseihin nyt on vain tultava uudestaan vaikka sitte silla lomaviisumilla 3kk, ehka jonku kaverin(porukan?) kanssa joka olisi innokas ajamaan autolla vaaralla puolella tieta (ehdokkaita?) ja vuokraaman vanin roadtrippia varten. Uusi vuosi on nahtava uudelleen, monet skipatut kaupungit yms. Pikku aasiakiertely vois myos hotsittaa.

Mutta alkaa nyt hyvat ihmiset kuvitelko etta en nauti joka hetkesta taalla. Parhaimpia paatoksia ikina tulla tanne. Asiat ois voinu luistaa paljo helpommin kaikilla meista ja hankaluuksia on kohdattu, joitain asioita ois pitany tehda toisin, mutta mitapa tuosta, onhan tata elamaa viela jaljella (koputan puuta) vaikka kuinka.

Arkipaivan luksuksia vaan on vahan ikava. Kylla se 9 kuukauden karvistely riittaa yhdeks kerraks.

Ilmaisen netin myota mennaan sitten budjettiin sopivia nuudeleita shoppailemaan. Oi tata elamaa! :)