juhannustohinaa

Voin kertoa, että vaikka ihmisiä jäi niin sanotusti rannalle ruikuttamaan ja lopullinen temmeltäjien määrä oli kolme alkuperäisen viiden sijasta, oli mitä mainioin juhannus! Suunnitelmat kehitty sitä mukaan, ku autolla päästiin eteenpäin. Sehän se on paras tyyli. Ainaki joskus.

Keuruu ja Nyyssänniemen leirintäalue kierrettiin kaukaa, kun kuultiin että siellä on jotkut helluntailaisbileet 30 000 helluntailaisen voimin. Niinpä suunnattiin suoraan Jyväskylään, mutta kas kun eivät enää huolineet kunnon telttailijoita. (saanko kysyä, mitä leireileyä se on jos kökötetään jossain asuntoautossa??) Onneks respan tytöt oli ystävällisiä ja neuvoivat meille yksityiskohtaisen tien lähimmälle leirintäalueelle, johon kunnon telttailijoita otetaan. Sehän olikin Metsäranta 16 km:n päässä.Ensivaikutelma ei ehkä ollut paras mahdollinen kun tie sinne vaikutti erittäin... vähän käytetyltä. Ja minuutin sisään bongas varmaan kolme pyörätuolia.

Mutta sinne laitettiin teltta pystyyn 8€ hinnasta, (ja alle 5min kesti!) juopoteltiin kevyesti (edelleen voisin kuvitella että mun sangriapurkissa/viinipullossa on ollut reikä) ja pelattiin mölkkyä ja tietysti käristettiin makkaraa ja saunottiin ja käytiin uimasa, perus juhannusmeininkiä. Ilma oli melkeen ku morsian, lähinnä automatkoilla ja ekan 10 minuutin aikana vaan sato, muuten jopa auringonpaistetta! Kuvitelkaa! Seuraavana aamuna sato sitte senki eestä, pyyhkeet yms kuivu sangen hyvin pihalla... Opimme myös että oikea suorani on yllättävän tehokas. Samoin kuin trampoliinivolttiin ei ois tarvinu välttämättä varata niin paljon poweria kuin mitä luulin tarvivani.

Seuraavana päivänä kärsittiin jälkivaikutuksista, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän, ennen kuin lähettiin uuteen nousuun. Kokkolaan suunnattiin, ja tulipa taas nähtyä että eihän niitä juhannuksia kaupungissa vietetä, ainakaan huonolla säällä. Kuolleita katuja toisen perään. Mutta nähtiin 30neliömetrin parveke, "vapaa kasvissyöjä" vampyyrifani (mies), syötiin jättöruokaa (joka kyllä lensi kaaressa ulos kun myyjä sanoi että ette halua tietää mitä siinä on) ja juotiin ylijäämäkaljaa. Tiesin että hyödyn vielä uudesta Australiassa opitusta kaljanjuontitaidosta!

ehkä parasta siideriä

ja reippaalla kädellä vaan hyttysmyrkkyä! ku kunnolla sumuttaa tukehtumisriskistä välittämättä niin pysy kuulkaa hyttyset kauakana! Ei kai sillä niin väliä vaikka muut kaksjalkaisetki kiertää kaukaa...

Ens vuonna ollaan ehkä porvareita ja hommataan mökki juhannukseks? Tai ryömitään syvemmälle metsään. Tai matkataan Ruotsiin (tai Ahvenanmaalle?) tanssimaan tiputanssia juhannussalon ympärille? Hmm.

Haluan Ruisrockiin. Onko minulla ylimääräistä rahaa moiseen? No muttako... jää nähtäväks.

MIss Li - Stupid Girl

Provinssi 2011

Jo neljättä vuotta peräkkäin Konna on vaeltanut Seinäjoelle rellestämään kesäkuun puolessa välissä. Tykkään provinssista, sieltä saa parhaat rannekkeet. (nyt on kertyny keltanen, violetti, sininen ja vihreä) Eikä kestä ikää ja terveyttä matkata sinne.

Tänä vuonna tuli nähtyä mm Pariisin kevät, Jenni Vartiainen, Samuli Putro, Apulanta, Miss Li, Scandinavian Music Group, Volbeat ja System of a Down. Fantastista, kertakaikkiaan! SOAD oletusten mukaisesti villi ja mielipuolinen (kymmenessä ensimmäisessä rivissä, jossa varmaanki oltiin, oli semmosta meininkiä että huhhuh. Masaki mut meinas tukehuttaa...) ja Apulannalta perintesesti hieno show, sääli vaan että yhtyeen parhaimmistot tuli ku me jonotettiin bajamajaan. Tuli kiire keikalle. Yllättäjä oli Miss Li, joka oli aaivan sikahurmaava, vaihettiin Pemdulumista siis sen keikalle rumbalavalle. Oltiin ihan fiilareissa.

Rattoisia öitä on tullu viimeaikoina vietettyä, useita vain liian lyhyitä öitä, ja provinssissa budjettimajoitus: 3 henkilöä henkilöautossa. Ei missään massiivisessa autossa. Vaikka yö oli kylmä, kun kolme ihmistä pienessä tilassa läähätti, oli kyllä tarpeellista avata ovi aamulla ja roikottaa päätä ulkoilmassa. Vähän katkonaiset unet ja jäykät niskathan siinä sai, mutta kuten Masa asian ilmaisi, hinta-laatusuhde oli paikallaan.

Kumpparibongailu oli parhaimmillaan. Seuraaville festareille pitäis vähä niinkö saaja kivan väriset Hait rellestämiseen.

Kuvasaldosta suurin osa ei löydy minun kamerastani, mutta kylläpä sieltäkin jotain löytyi.

Ja velat ne senku kasvaa. Ihan innollani jo ootan valtaisaa harjoittelupalkkaani...

Mutta ainaki tänään saatiin jotain lakia juhannussuunnitelmiin. Hermo mennäs mennä ku näille mukavuudenhalusille nirsoille ei mikään tuumannu kelevata. 4 urhoa täältä lähtee leireilemään, vaikka yks (2) vässykkä ei oikeen innostunu ku leirintäalueella ei kuulemma oo muutako kaljamahasia miehiä lapsiperheineen ja ihan kuollutta mehtää. Pyh, vähän seikkailumieltä eikä mitään junttia kalajoenjuhannusta tai juhannuksen kuollutta kaupunkielämää. Onhan ne nähty. Pistetään rousin kaa likat syömään sanansa ;) (toivottavasti ei ite jouduta aterialle...) Toivottavasti vaan vielä telttapaikkoja löytyy!

ps. tykkään dvd-boxeista, jaksojen (tai jopa levyjen...) katsominen putkeen on jotain niin ihanaa koomailua. Joululahjaks saatu Perhesiteiden eka tuotantokausi etenee kovaa kyytiä ;)

Kovasti mää haluaisin upottaa tähän Miss Lin biisin, mutta enhän mää perkeles osaa. Tulee sitte eri postaukseen, mutta ei se mitään (mua saa neuvoa)

Welcome back, Konna

Nyt on sitte kaikista hektisimmät asiat saatu hoidettua, pääsykokeissa rampattu ja töitä hommattu. Enään pari soittoa autokouluun ja maistraattiin ja taxback-kirjettä postiin niin kaikkien typerien velvollisuuksien pitäis olla ohi. Tietysti työnteko on myös typerä velvollisuus mutta tällä hetkellä erittäin tervetullutta.

Alottelen huomenissa työharjottelun paikallisessa K-marketissa huimalla päivärahalla 25€ per päivä. Ei paljo hotsita ruveta laskeen tuosta tuntipalkkaa, vaikka tiiänki että kesätyöläiset Himangalla saa vielä vähemmän ;) Mutta kunnon palkkatyötä odotellassa, heinäkuun alussa voisin päästä haistelemaan rahaa (raakaa lihaa?) sitten suuremmissa määrin.

Typerien velvollisuuksien lisäks on toki päästy rellestämäänki, tupareissa ja tervetulojuhlisa ja nyt viikonloppuna provinssi kutsuu (pitäis vähä opetella SOADin lyriikoita hmmhmm) Seinäjoelle!

Kuva vaahtobileet.fi-sivulta, niinku näkyy. liukasta menoa

Tervetulojuhlien vierasmäärähän oli niin huikea että seinät natisi. (huomatkaa sarkasmin määrä) Hauskaa oli joka tapauksessa ja videomateriaalikin on sangen hämmentävää.
Viikonlopun sää oli niin trooppinen että piti ottaa brainfreeze-suihkuja ja pitää märkää pyyhettä päällä ettei saanu lämpöhalvausta. Vaahtobileiden vaahto oli selästikin myrkyllistä, koska nyt mulla on havaittavissa aivan jumalattomasti paiseita käsissä ja jaloissa ja satunnaisia yksilöitä keskivartalossaki. Kutiaa. Mutta eiköhän ne tuosta rupee haihtumaan. Lisäkse vaahto aiheutti kummallisen reaktion eräässä tietyssä kukkarossa, joka rupesi haisemaan kalalle. Vaurioitta ei myöskään säilytty, kun kengät ei tahtonu pysyä jalassa sielä vaahdossa. Mukaan tarttui ilkeän näköinen haava, mustelmia (tykkään muiden tyttöjen korkkareista kun oon itse avojaloin...) sekä nykyään "seitsemän viillon varpaana" tunnettu oikeanpuoleinen rouvavarpaani.

Ankaria juhannussuunnitelmia on kehitteillä, mutta varmaa on ettei jäädä minnekkään 100km säteelle :) Helvetinjärvi kuulostaa kohtalokkaalta.

Reilaushimoja. Niitä nyt vaan täytyy lykätä. (25€/päivä, muistattehan?).
Ehkä syksyinen/talvinen pikku Lontoo-visiitti helpottais? :)
Ja mitkä kämppähimot. Pakko päästä opiskelemaan, pakko päästä pois täältä! Isommille vesille.

suomihärdelliä

Vähän tuumais ahistaa ku ohjelmaa ja kiirettä ois vaikka kuinka. Kelat, maistraatit, työkkärit ja työnhaku, taxbackit, valintakokeisiin valmistautuminen... Ja sitte pitäis rentoutua ja nähä kaikkia joita ei oo aikoihin nähty ja ottaa menetetyt viikot takasi jos vaan kerkeäis. Yläkertaki on yks läävä eikä liikkuminen ois pahitteeks. En sais ollenkaan lukea vuoden aikana ilmestyneitä lehtiä, kaivella napaa ja kahtoa telkkarin uusia(?) anteja. Voisko viikko vaan suhahtaa eteenpäin niin että valtaosa näistä velvollisuuksista ois tehty eikä ois niin suurta epävarmuutta opiskeluista ja työnsaannista?

Kulttuurituotannon klusteritkaan ei mee päähän sitte millään. Vaikka kuin yritän lukea turhan vaikealukuista Tuottaja2020 - julkaisua parvekkeella massiivisessa lierihatussa ja kuunnella jazzia niin ei. Taitavat nauraa konnaraukan pihalle sieltä. Ei oikeen avaudu tuo teksti tämmösellä aikataululla. Lisäks pitäis laatia suomi-cv joka todentaa mun alasuuntautuneisuuttani. Huhhei.

Haluan vaan pari mehevää palkkaa ja viettää rentoa kesää vailla huolen häivää ja siemailla kylmiä virvokkeita jäätelön ohella. Keskittyä siihen olennaiseen. Ja tiedon siitä että kaikki järjestyy näppärästi.