sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Biitsipäivä

Sunnuntaina meillä oli vielä käytössä Kjerag-matkalle vuokratut autot, ja lähdimmekin siis jälleen kerran porukalla rannalle, kun kerran aurinko paistoi taas. Onnekas Maija.
















Rannalta lähdettyämme kokkasimme hieman illallista, ja lähdimme kohti Three Swords - rantaa. Matkan varrella otimme kuvia punertuvasta kampusalueesta.











Huomenna, Maijan viimeisenä päivänä pitänee vielä käydä kaupungilla katsomassa paria mekkoa ennen lennon lähtöä...

lauantai 28. syyskuuta 2013

Kjerag

Aamutuimaan lähdimme vuokra-autoilla kohti Kjeragia. Sää suosi meitä jälleen ja saimme jo automatkalla ihastella maisemia parin tunnin ajan. Perillä meillä oli luvassa 2,5 tuntia tehokasta tarpomista määränpäähän Kjeragille. Välillä eteneminen muistutti enemmän kiipeämistä kuin vaeltamista. Varsinkin ensimmäinen tunti meni enemmän tai vähemmän pystysuoraa kalliota pitkin kiivetessä. Jyrkimmissä kohdissa oli kuitenkin kettingit kaiteina nousua helpottamassa. Mutta jälleen kerran maisemat palkitsivat vaeltajan.

Nauttikaa kuvista!









Kylmä viima otti vallan vasta perillä



Itsetuhoinen Jonna?



Vastaavanlaisia kivikasoja löytyi matkan varrelta pilvin pimein, tässä minun taidonnäytteeni!

Mielestäni paras.





o-ou




Määränpää

Maijasta tämä oli ihan yhtä kauheaa miltä se näyttää!

Tämä oli hyvä päivä. Vai mitä?

perjantai 27. syyskuuta 2013

Maija Stavangerissa

Torstaiaamuna Maija lähti hyisestä Helsingistä kohti Stavangeria. Maija tiesi kyllä, että Norja on kallis, mutta Oslossa vaihtolentoa odotellessa karu totuus iski odotettua kovemmin; Kytyisestä patongista sai pulittaa yli kymmenen euroa. (oli halvin, mikä löytyi...) Olin lentokentällä Maijaa vastassa ja tulimme yliopistolle, jossa minä menin viimeisille Organizational Communicationin tunneille ja sillä välin Maija otti huoneessani parin tunnin tirsat. Tuntien jälkeen kotiin palataessani huomasin, että pihalla oli suuri joukko asuntolan väkeä ja uusia, hollantilaisia tyyppejä, jotka puhuivat järjestävänsä illalla ilmaiset bileet satamassa olevassa veneessään, jolla he ovat kuulemma kierelleet ympäri maailmaa viitisen kuukautta.

Illalla lähdimme isolla porukalla kohti keskustan satamaa yhä epätietoisina siitä, onko vene oikeasti olemassa, vai oliko meitä vain narutettu kunnolla. Sataman vartta kulkiessamme vastaamme tuli vain yksi laiva. Kyseessä oli valtamerikelpoinen sotilaslaiva lippuineen ja sukellusveneineen. Kävelimme lähemmäs, ja ajattelimme, että eihän se tuo voi olla, mutta kannella olevat univormuihin pukeutuneet vartijat vilkuttivat meille iloisesti, ja nousimme laivaan. Kannelta meidät ohjattiin laivan baariin, jossa saimmekin käsiimme ilmaiset oluet. Ensimmäinen puoli tuntia meni ihmetellessä ja ilmaista kaljaa juodessa. Bileiden lomassa meille esiteltiin sukellusvenettä ja pääsimme kapteenin luvalla turistikierrokselle komentosillalle. Oppaamme selitti, että heidän hommansa oli hakea sukellusveneen ampumat torbedot ympäri maailmaa. Jos sukellusvene päätti ampua torbedonsa Aruballe, alkoi matka kohti Arubaa. Älytöntä.
Ilta oli todella epätodellinen: ilmaista kaljaa riitti ja miehistö tanssi kanssamme (kapteeni mukaanlukien) laivan baarissa. Laivalta jatkoimme iltaamme torstaiseen vakiopaikkaamme Checkpoint Charlieen. Huippuilta oli, ja varsin hyvä aloitus Maijan vierailulle!

Kapteeni kometosillallaan. Etsi Jonna kuvasta!



Seuraavana päivänä oli vuorossa kaupunkikierros. Ensiksi kävimme kuitenkin kampuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla näköalatornilla. Maijan uusi kamera oli ensimmäisellä ulkomaanreissullaan, ja testailimmekin sitä innoissamme. Maijaa viehätti kovasti Stavangerin vehreys, kumpuileva maasto ja joka puolella näkyvä vesi.



Hyvä kamera tekee ihmeitä!





Maisemien ihailun jälkeen siirryimme keskustaan. Kävimme ihailemassa vanhan kaupungin puutaloja, satamaa, ja keskustan värikkäitä taloja. 








Siinä seisoo meidän bilelaiva sukellusveneineen. Ei oo ihan jokaviikonloppuista.








Värikkäältä kadulta löytyi jumalainen mekkokauppa Kjoledamen. Kauppa oli täynnä erikoisia mekkoja, joista huomasi heti että jokainen oli tunteella valittu valikoimaan. Tarjolla oli paljon rockabilly-tyylisiä mekkoja, mutta seassa paljon myös vintage ja fiftarimekkoja. Olisimme molemmat voineet valita heti siltä seisomalta viisi ihanaa ja tyylikästä mekkoa!

Eikö oo aika pähee? Maijan mukaan tarttui taustalla näkyvä punakukkainen mekko. Omani jäi vielä kummittelemaan...

Tyytyväinen asiakas!





Maija saa olla tyytyväinen, että häntä on siunattu näin mahtavalla ilmalla! Toivottavasti hyvät ilmat jatkuvat vielä, sillä huomenna koittaa odotettu vaellusreissu Kjeragille.