Köpis ja minivisiitti Malmössä

Ennen odotettua kotiinpaluuta lumiseen (nyt räntäiseen ja harmaiseen...) Suomeen piipahdin tosiaan Köpiksessä katsomassa Jenniä ennen kuin tämä ottaa ja poksahtaa. Jennillä ja Kimillä oli vielä keittiöremontin jäljiltä vanha jääkaappi keskellä olohuonetta ja tavararöykkiöitä nurkissa, mutta myös kaikenlaisia namipurkkeja ympäri kämppää, joita minä kiitettävästi tyhjensin. Vanhentuisivat pian muuten.
Entinen vierashuone, nykyinen lastenhuonekin oli saanut uutta väriä seinälle!

Köpiksessä käytiin Tivolissa katsomassa jouluvaloja ja näin kuolleista heränneen norsunpoikasen. (Ohittamamme eläintarhan norsulaan oli syntynyt poikanen kesällä, joka valitettavasti menehtyi, mutta sielläpä se kuitenkin kirmasi näin joulukuun alussa.)
Ajoitimme Tivoliin menomme illalle, jolloin tietysti valaistus oli parhaimmillaan.

Jennillä oli myös ajatuksena käydä Malmössä ostamassa piparitaikinaa ja lastenvaatteita. Lastenvaatteita kyllä tarttui mukaan, kenties enemmän kun oli suunniteltua, mutta piparitaikinan tilalle vaihtui pullollinen Blossa-glögiä. Malmön vanhassa kaupungissa nautittujen, valtavan kokoisten ja herkullisten pastasalaattien ja kakkusten jälkeen olimme aivan ähkyssä, ja Jennin eteneminen oli sen verran vaivalloista, että jätimme paikallisen supermarketin etsimisen sikseen ja palasimme Köpikseen.

Oma piparminttujuustokakkuannokseni oli VALTAVA, tosin tuntui että söin hullun paljon tuota päällä olevaa härpäkettä ja itse kakkua vain muutaman lusikallisen... Myönnettävä on, että kohtuullisen suuren savulohioastasalaatin jälkeen en kyennyt syömään loppuun tätä autuutta.

Ja valkosuklaa chailattekin oli suhteellisen täyttävä... Maha pollottaa jo valmiiks!

Vaikka olenkin varsin ylpeä raskausmahatalentistani, jouduin nyt nöyrtymään lähes yhdeksälle raskauskuukaudelle... Yhtäkkiä taitoni ei vaikutakkaan niin vaikuttavalta. 

Ehkä on kuitenkin hyvä, etten vedä vertoja lähes poksahtavalle mahalle.

Nyt alkaaki olla jännät paikat... Kohta täältä kirjoittelee uunituore Jonna-täti!! :)

How to make pulla + viimeisiä tunnelmia Stavangerista

Tässä sitä ollaan, aamuyön tunteina vääntämässä viimeistä postausta Norjasta. Väsy hiipii, mutta ei auta, velvollisuudet pitänee hoitaa ajallaan!

Leivoin eilen tosiaan niitä pullia. Tai nyt se taitaa mennä jo toissapäivän puolelle, mutta leivoin kuitenkin. Tein sekä korvapuusteja ja voisilmäpullia, sain pari innokasta auttajaakin välillä. Ja voi pojat että leivoin superhyviä pullia. Yhteensä 31 pullaa katosi parempiin suihin parissa tunnissa. Suita oli kymmenen, ja viimeiset viisi saivat juuri ja juuri yhden pullan. Itsehän söin neljä kappaletta. Yksi meistä söi seitsemän.
Sitä ylpeyden tunnetta; ensimmäiset, itsenäisesti leivotut pullat ja maistajat ylistävät satumaiset leipomukset maasta taivaisiin. Ehkä tästä lähtee minun leipojanurani käyntiin.

Minä rupesin taiteilemaan korvapuusteja, ja annoin Alessan hommaksi pyöritellä voipullat. Minä pyörittelin yhden malliksi, kun Alessan pullista tuli ryppyisiä yksilöitä, ja voi kuulkaa pyörittelinkin heti kerralla maailman kauneimman pullan :D Alessa kuitenkin jatkoi ryppyisten pullien tekemistä :P

Voi sitä jännitystä, kun seurattiin näiden kehitystä uunissa!

Minulla käsissäni Se Täydellisin, vertailukohtana Alessan donitsipulla :D

Pökerryttävän kaunis näky.

Ja alun jännitys (kyllä vaan, pulssi oli oikein koholla ennen kun aloitin taikinan värkkäämisen) vaihtui ekstaasiin!

Tomas oli illan kovin pullansyöjä seitsemällä kappaleella

Pullien jälkeen siirryttiin kampuksen baariin viimeisille tuopeille.  Tau-tarjoilijat kaipaavat läheisyyttä.

koevedos

Tsekkiläiset hemmot ja joku kaunotar keskellä

Kaikki olivat niin haltioissaan pullista, että minun piti kääntää resepti. Loppujen lopuksi emme osanneet päättää, kummat olivat parempia, korvapuustit vai "buttereyed bunns":t.
Sanottakoon vielä, että kuulemma minun leipomani yksilöt päihittivät kirkkaasti Ikean korvapuustit, joita jotkut olivat jo ennen maistelleet ;)
Juu, pari kertaa jouduin myöntämään "I'm so awesome." (eikä vastaväitteitä muuten kuulunut ;D )

Mutta näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Suurinpiirtein 12 tuntia, ja lentoni  Kööpenhaminaa ja pyöreää karhusiskoa kohti nousee ilmaan. Matkalaukku näyttää pelottavan täydeltä, ja Köpiksen lisäksi käydään Malmössäkin  piipahtamassa... Toivotaan armeliaita lentokenttävirkailijoita Stavangeriin ja Kööpenhaminaan!

Tämän nappasin kampuksen yltä kävelyllä ollessani. Juu, tarkka ku mikä.

Pari ekaa kuvaa Alessan ottamia, loput pullailukuvat Danielin käsialaa.