Nyt kaikki kusee silmään. Viikko sitte hostellin työntekijä vaan yhtäkkiä sanoo kun ollaan ohikulkumatkalla, että hei kuulkaas, tässä hostellissa vaihtuu nyt omistaja ja kaikkien pitää lähteä ens torstaina. Minähän en uskonu alkuunkaan tätä, pienen pieni hymy naamalla kun oli ja sanoinki että se pelleilee. Hn väitti olevansa tosissaan ja minä ajattelin edelleen että NII VISSIIN, mutta ku se ei sitte missään vaiheesa lopettanu sitä leikinlaskua niin pakkohan se oli uskoa. Eli uus hostelli piti ehtiä. Tai pitäis ehtiä, nyt on torstaiaamu ja velä ei oo täysin varmaa mihin mennään...
Eikä siinä vielä kaikki. Keskiviikkoinen työpäivä lähenee loppuaan kun eräs vitsiä vääntävä työntekijä, hierarkiassa suht korkealla, tuee sanomaan että "sori kaverit mulla on vähä huonoja uutisia, teille ei oo enää töitä. Voitte lähteä nyt. Oli hauska tavata" Enhän mää tietenkään usko tätäkään ja katon vaan epäuskosena tätä tyyppiä ja sanon kysyn että jaa oikeastiko. Tämäkään leikinlasku ei loppunut niin oli sitte parempi uskoa.
Mikä helvetti tätä maata vaivaa? Oon taas työtön ja katoton. Ja luulin että nyt on pari kuukautta turvattu Sydneyssä. Pitääkö kaikki tehä näin vaikiaks? Pitääkö työpaikan pomon olla kusipää joka ei varota töitten loppumisesta eikä edes ite kerro siitä?
Ahistaa ajatus ruveta pakkaamaan tavaroita rinkkaan. Jos ne ei sinne mahdu, mitä kovasti pelkään, pitää käydä shoppailemassa matkalaukku.
En saanu ees Claudesta kuvaa.
Vää.
2 kommenttia:
Voi jonna, koita pärjätä siellä! Tai kyllähän sää pärjäät aina :) Mutta onnea nyt sit hostellin etsintään ja toivottavasti löytyypi myös töitä!
hostelli onneks löyty jo mutta työpaikka on tietystikki taas kiven alla. pärjään mää jotenki, joku hyvin tai huonosti mutta kuitenki ;D
Lähetä kommentti