sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Ikävöintiä?

Ei, älkää käsittäkö väärin. Ihmisiä ei oo pahemmin ikävä. Kuulostaa kamalalta, mutta nothing personal guys, it's just the way I am. Oonkohan jotenki tunnevammanen?
Anyways, kahtelin tässä vanhoja kuvia koneelta ja huomasin ikävöiväni muutamia juttuja.

Vaatekaappia. Itse kalustetta, valtavaa hyllykköä johon saa asetella vaatteensa.

Vaatteita. Kaikkia rakkaita perusjuttuja jotka ovat niin kaukana minusta... Mulla ei oo mitään päällepantavaa. Ja silti missään ei oo tilaa. Ja mua pelottaa että mulle kehittyy inho näitä vaatteita kohtaan joita joudun käyttään täälä koko ajan. En halua inhota niitä.

Epilaattoria. Miksi, oi miksi en ottanut sitä mukaan.

Tilavaa huonetta. Tälllä hetkellähän asun lähes käytävämäisessä huoneessa.

Keittiötä. Lähes aina tarjolla puhtaita astioita, eikä hyllyissä muka tiskattuja astioita. Ruokakaappeja, kaikkia perustarvikkeita.
Lihaa, kanaa, kalaa.

Eli siis ikävöin tilaa, vaatteita (sis. kengät ja asusteet) ja kunnollista ruokaa (ja vieläpä ilmaista, nauttikaa hyvät ihmiset kotiruuasta kun sitä saatte, mää en saa omaa annostani vajaaseen 7 kuukauteen).

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

KOODI NÄKYVISSÄ :o Hahaa eipä oo täälläkää ikävöity! kadehittu vaan... Mutta eilen illalla tuli tosiaan muisteltua menneitä ko tuli Crow.

Konnakartanon Konna kirjoitti...

krista: ihmehommaa tuon sun koodis kans. Kiva kuulla :) tuliko ihan tv:stä crow? voivooi voisin kahtua sen

Anonyymi kirjoitti...

ihan tv:stä joo, tosin turhan myöhään vaan. nyt taas näkyy koodi, jospa voisin alkaa kirjotteleen aina kun on asiaa...

Konnakartanon Konna kirjoitti...

krista jee tee se! harvoja kommentoijiani sitten.

masa kirjoitti...

hienosti huomaa nämä sun ajattelutapojen muutokset; ensin hukassa eikä tiedä mistään mitään, sitten onnensa kukkuloilla, kaikki on siellä paremmin, siitä seuraa työttömyydestä aiheutuva epätoivo joka kuitenkin pian nousee taas innostukseksi, nyt on hetkellinen ikävä normaaliin elämiseen kuuluvia perusasioita, ruokaa, kotia, vaatteita (kävin muuten peräkäryrn kans ikeassa ja söin tänään riisiä ja lihaa, tv stä tulee täydelliset naiset, muista kuitenkin että nyt ulkona on alkanu olee helekatin kylymä ja maa lumesta valkea).
onko seuraava vaihe tilanteen hyväksyminen ja täydellinen sopeutuminen?

Konnakartanon Konna kirjoitti...

masa: hah, joo pientä kaavaa taitaa olla nähtävissä :D tilnateen hyväksyminen saattaa tulla, yritän tosin ehtiä vielä muutaki töitä kunahn vain muilta töiltä kerkeän. Selviytyminen tiedossa/toiveissa. Ja sitten paiaknvaihdos!

Anonyymi kirjoitti...

voi saakeli... yhtenä yönä näin jonnasta unta ja tuli tosia ikävä. t: rosa t:krista, joka siteerasi rousseauta. miia on hiljainen (surua? pidätettyä hilpeyttä?). t:krista, joka arvailee mitä miia ajattelee

Konnakartanon Konna kirjoitti...

krista: no voi teita... alkaa tuhlailko aikaanne moiseen humpuukiin kuten ikavointi, se on pelkkaa ajanhukkaa! enhan maa enaa oo taala ku reilu puol vuotta :D