Suomivieraisia

Äitikarhu ja isikarhu rantautuivat Sydneyyn tuossa viikko sitten jo, ja niitä on pitäny sitte viihdyttää niin että oksat pois. Yhden yön vietin Bondi junctionin hotellissa, ja tulipahan mieleen etten muista millon oon viimeks nukkunu yksin. Koko yön. Ilman muita tuhisijoita. Jännä ajatus. Ei muuten ois enää ongelma eikä mikään asua soluasunnossa yhden tai kahden muun kämppiksen kanssa, kun on täälä jakanut huoneen kolmen ihmisen kanssa noin suurimman osan ajasta, sekä vaatekaapin (tai pöydän jota vaatekaappina käytettiin) toisen ihmisen kanssa. Solussa on kuitenki ihka oma huone kaikkine mausteineen. Shokkihoitoa ihmiskammoiselle tämä hostelliasuminen! (okei nyt en oo hostellissa mutta whatever) Hanna ja Emmihän on tullut siihen tulokseen ettei ne vois eikä haluais asuakaan yksin enää, kelatkaa kuin tylsää se ois?
Kun kursivoinnin muistaa taas, sitä ei voi lopettaa.

Australia velloo. Queensland tulvii yli äyräiden, ja Victoria ottaa mallia (osavaltioita) ja QLDhän sisältää koko hurmaavan itärannikon, missä olis tarjottavaa vaikka kuin. Varmaan tuhansien backpackereiden suunnitelmat on menny pipariks näitten tyhmyyksien takia. Sielä veden mukana on tullu kärmeen ja myrkkykonnat ja krokot pubeihin ja 16 on kuollu ja mutaa on silmänkantamattomiin. Ei hirveästi houkuta. Siispä suomigänginkin  jäsenten on pitänyt etsiä paikkoja joissa ei tulvi. Hanna, Emmi ja pari muuta suuntas Byron Bayhyn, Mira ja Heuri Perthiin. Molemmissa kuulemma niin siistiä ettei mitään rajaa.

Syvät pahoitteluni Sydney, mutta minä kyllästyn sinuun. Haluan uusille rannoille!! Mutta vielä oon vangittuna Sydneyyn suomivieraiden ajaks. Äläkä Krista murise, kyllä meikä sut tänne avosylin vastaanottaa ;) ja itehän päätin suomivieraat vastaanottaa Sydneyssä. Eikä pidä unohtaa Party Busia, joka myös naulitsee näillä huudeille. Mutta läähätän jo muihin maisemiin!! Maanantaina ois päiväreissu Blue Mountainseille, ehkä se vähä helpottaa.
Itseasiassa olen myös vähän intona Kirsusta.
Tukkaki on leikattu, jee!

Kuvia on viimeaikoina otettu äitin ja iskän kameralla (olin positiivisesti yllättäny ku niillä vihdoin ja viimein on digikamera, mun vanha romuhan oli niitten ensimmäinen digikamera, ja senki ne sai vasta mun ylppäreitten jälkeen ku minä itse sain uuden... Mutta ilmaisekshan ne senki kameran oli jostain saanu :D ei hyvää päivää..) joten niitä saatte odotella siihen asti kun ne on lähdössä takas suomeen. Sitä ennen lainaan vähän niiden muisikorttia.

Ensi viikolla saatte myös lukea vierailevan tähden, yllätys yllätys KRISTAN ajatuksia aussilandiasta. En tiiä vielä mitä se siihen sanoo mutta ei se mitään.

Sinua odottaen, Grrsta