lauantai 24. syyskuuta 2011

raatoja

Tässä postauksessa tutustumme erilaisiin raatoihin.
Ensimmäisenä tämä talitintti tässä.




Vuoden luontokuva nro 1

Vuoden luontokuva nro 2

Itseäni hämmästyttivät kallon, tai paremminkin nokan, sekä jalkojen pituus. Kiehtovaa melkeinpä. Lintufobiasta kärsivät, mitä mieltä olette, höyhenillä vai ilman?
Mitä tästä opimme? Nipsuhan sen jo totesi vuosia sitten; Liian puhtaat ikkunaruudut ovat vaaraksi linnuille.
Tehkää siis palvelus siivekkäille ja jättäkää ikkunat pesemättä. Ellette ole vannoutuneita lintujenvihaajia (vaikka raatoja kuvailinkin, en kuulu tähän ryhmään.).



Luontokuva nro 3: Krapulan ilmentymä, ensimmäinen palkinto - onnittelut Annille, ja erityiset suosionosoitukset kuvan sankarittarelle! (jo toinen raato tässä postauksessa)


Kovasti yritän lievittää traumojanne äskeisestä kuvasta lisäämällä uutukaisen, hieman käsitellyn kuvan uutukaisesta kuontalostani. Päädyin tänään, lauantaina erittäin extemporena kampaajan tuolille (päätin asiasta vasta automatkalla sikapäiville) ja kampaajan kanssa päädyimme alla olevaan lopputulokseen. Parempi kuin lähtiessä, ja mikä myös mukavaa, tällaista ei ole Jonnan päässä ennen näkynyt. Blondiahan siinä edelleen on, vaikka siitä koitan päästä eroon. Mutta vielä koittaa se aika että maantienharmaa on hiusteni pääväri. Jei!


Nassulandiaan aka facebookiin jotenkin livahti kuva jossa noidannenä jotenkin kummasti puskee esiin. Olen tässä viikon lomailun aikana syventynyt uudelleen Harry Pottereihin ja mahdan itsekin muuttua noidaksi pikkuhiljaa...

Mutta voin sanoa, että tämmöstä lomaa oon oottanu jo kauan. Kesä on ollu liian hektinen, kun rahan haalimisen lisäksi on pitänyt rientää ja rellestää jatkuvalla syötöllä. Nyt, ihanan viikon ajan, oon ollu ilman meikkiä, ilman piilareita, röhnövaatteilla, neljän seinän sisällä (ok, oon käyny pari kertaa ulkomaailmassaki. mutta palasin pikimmiten takaisin), tehnyt aivokuolemaa ja lukenut pottereita. Sää on vielä suosinu sisällä nyhjäämistä, ei ees tuu huonoa omaatuntoa ku ulkona sataa kissoja koiria ja kaniineja.
Ja kyllä, oon nauttinu sydämeni kyllyydestä. Voisin jatkaa tämmöstä vielä ainaki yhen viikon.

(mutta minne on kadonnut Feeniksin kilta?? Liekehtivä pikari on luettu loppuun näillä näppämillä - mitä teen?! pelastakaa joku ja tuokaa vitososa, oon liian kiireinen lähtemään ite ulos, pitää tyhjentää puolen kilon karkkipussia ja muita leffaillan jämiä)

Nii, ja mää kuvittelin että Lontooseen ois päässy näinä päivinä pilikkahinnalla! Pötypuhetta! Ei auta Supersaverit, ei Ebookersit.

5 kommenttia:

LaMa kirjoitti...

ihana tämä krapulan ilmentymä <3

janzu kirjoitti...

vittu enny tiiä minkä kohtauksen meinasin saada. ei mulla muuta. kiitos :) toivotavasti en vahingossa eksy enää tänne blogii....... poistanki samantie tuolta listalta...

Krista kirjoitti...

tätä haluan nähdä national geographicin julkaisuissa, toimittajakouluun paperit? mastereina luontokuvaus, ihmislajin rappio. kuvasta nro 3..... matkalla hollywoodiin? http://hollywoodsnark.com/wp-content/uploads/Image/pamelandersonred.jpg

Erika kirjoitti...

luontokuva nro 3. täydellinen.

Konnakartanon Konna kirjoitti...

lama: sangen
jani: ei kestä kiittää :) siispä, höyhenillä vai ilman?
krista: sinne tie vielä vie!
Erika: minä olen.