Lennot varattuna & lievää turhautuneisuutta

Niinhän siinä kävi, että minä varasin lennot Köpiksen kautta Helsinkiin, ilman sivuaskeleita Trondheimiin tai Tromssaan. Vakuutuin siitä, ettei tuo todellista vastinetta rahoilleni mennä kaupunkeihin silloin, kun ne ovat selkeästi huonoimmillaan; neljä tuntia päivänvaloa ja epämääräistä, hyytävää säätä, ja matkan syy no kun nyt kerran olen täällä, eikä innostunut vitsit mää haluan tuonne just nyt. Olin muuten yhtä hymyä maksettuani lennot - se jos mikä on merkki oikeasta päätöksestä. Ja herranjestas sentään, enhän minä tällä kertaa ole pallon toisella puolella -  Norjahan on ihan naapurissa. Tännehän pyrähtää hetkessä uudelleen, vaikka sitten moottoripyörällä (;
Siispä, minä katson Tampereella linnanjuhlia ja napostelen kaikkea herkkua! Suklaata myös... Ja voi pojat, että odotankin sitä paljon.

...Siinä tosin on yksi haittapuolensa. Nimittäin Norjassa ei enää tapahdu mitään - ainut asia, jota odotan, on kotiinlähtö Köpiksen kautta. Se on tosi sääli, ja melkoisen turhauttavaakin. Käydä koulussa muutamana päivänä viikossa, ja odottaa että kokeet on ohi, ja samalla koko vaihto-opiskelu. Ja koko tämän ajan tiedossa todennäköisesti harmaata säätä ja vesisadetta (näin tänään kaksi käytössä rikkoutuvaa sateenvarjoa 100m matkallani kouluun, oli pikku tuulenpuuskia), ja rajoitettu budjetti. Yritän nimittäin pärjätä loppuajan tuhannella kruunulla (~120€). Ikävä sanoa, mutta täällä olo tuntuu nyt jokseenkin turhalta. En olisi kyllä uskonut, että ajattelen näin jossain vaiheessa :D

Tänään vielä sain vähän rättiä naamaan. Meillä oli nimittäin Special Interest Tourismista midterm-koe juuri silloin, kun olin Bergenissä. Kyseessä oli monivalinta online-koe, jossa sai käyttää materiaaleja. Viikkoa ennen kysyin opettajalta, että mitäs tehdään asialle. Hän uskoi asian olevan okei, mutta olisi minusta kiinni, onko minulla toimiva nettiyhteys ja tietokone kokeen tekemiseen. Hän kuitenkin vielä varmistaisi asian.
Opettajasta ei kuitenkaan kuulunut mitään, ja tiistaina lähetin hänelle vielä sähköpostia. Keskiviikkona, olessamme jo Bergenissä, sain vastauksen korkeammalta taholta: "I'm sorry, this is not possible. The exam is mandatory." etc. Tein kokeen kuitenkin piruuttani, olihan se käytännössä kuitenkin täysin mahdollista. Tänään minulle tehtiin kuitenkin selväksi, että tämä ei ole hyväksyttävää. No, hyvä on, ymmärrän sen. Mutta voinkos kuitenkin tehdä kokeen uudestaan ja jatkaa kurssia? Sehän olisi loogista ja järkevää, olisihan minulla voinut olla jokin muu este - jalka poikki, hautajaiset, tai yksinkertaisesti hylätty suoritus.

Ei. Tämä ei ole mahdollista. Tämä kurssi oli tässä sinun osaltasi.

Voisin sanoa, että hieman ketuttaa. Himpun verran vaikeaa vaihto-opiskelijana ruveta setvimään asiaa. Turhautti ja itketti.
Mutta ei Lady Luck onneksi aivan täysin minulle selkäänsä kääntänyt. Ensi viikolla alkaisi minun alaltani englanninkielinen intensiivikurssi, arvaatteko mistä aiheesta? No kestävästä kehityksestä. Jeejee, olen käynyt aiheesta jo intensiivikurssin. Kurssista on kuitenkin koe marraskuun 25. päivä, mikä sopii minun aikatauluihini vallan mainiosti. Niinpä niin, lähetin sitten viestiä Lahden suuntaan, että opinto-ohjelmaani tulee muutoksia.
Kyrsii.
Mutta olen silti iloinen, että ongelmaan löytyi ratkaisu, eikä tarvitse riitaantua Kelan tms kanssa.

Tuleepahan ainakin vähän enemmän tekemistä viimeiselle kuukaudelle. Positiivinen ajattelu etc.


Kuvat: bluhgifs.tumblr.com & baltimoresportsrecord.com