Sanojensa mittainen Konna

Vuosi on pyörähtänyt lauhkeasti käyntiin muutamien ikuisuuslupausten - tarkoitan tavoitteiden - parissa. Pitää ottaa rauhallisesti näiden elämäntapamuutosten kanssa, räjähtävä, tarmokas alkuhan tarkoittaisi luonnollisesti töksähtävää ja nopeaa loppua, vai mitä. Suuruudenhullujen uuden vuoden tavoitteideni juolkaisusta on kokonaista 11 päivää, ja ylpeänä voin kertoa, että...

...olen syönyt koko aikana yhden King Size Tuplan. Ja kaksi ihanaa, tuoretta ja lämmintä munkkia keskustorin Munkkikahvilassa ja Pyynikin näkötornin munkkikahvilassa. Pääpointti: vain YKSI karkkipatukka 11 päivässä! Karkkipäivä pitää kutinsa.

...ollaan Juuelin kanssa käyty vain kahdesti kunnolla ruokakaupassa ja ostettu viikon tarpeet kerralla. Toissakerralla viikon pöperöt Juuelin työeväiden kera kustansivat ~75€. Verrattuna entiseen yhden-kahden päivän ruokaostoksiin, joihin upposi helposti 30-40€, tämä on suurta edistystä. Välillä on ehkä pitänyt hakea maitopurkkia tms. lähikaupasta, mutta  pääpiirteittäinen pidemmän aikavälin ruokasuunnittelu pitää kutinsa.

...olen kotijumppaillut kevyesti kaksi kertaa. Verkkainen alku, mutta alku kuitenkin... Jokatapauksessa, liikunnan lisääminen pitää kutinsa. (Helppoa sikäli, kun yksikin kerta kuukaudessa on positiivinen muutos, mutta ei takerruta siihen...)

...aloitin uudelleen Harry Pottereiden lukemisen, Salaisuuksien kammio meneillään. Vapaa-ajan käyttäminen hyödyllisemmin pitää kutinsa.

...vaatekriisini setviminen on saanut lähtölaukauksen, sillä eilen kuskattiin 48 kappaletta minun ja Juuelin vaatteita (sekä vähän muutakin krääsää) Bonus Kirppikselle. Huomenna menen vakoilemaan, mikä tilanne siellä on, ja mahdollisesti vien ylihuomenna lisää ehdokkaita myyntiin.


Olinkohan turhan vaatimaton, alkuhan näyttää varsin lupaavalta. :D Saisinkohan vielä houkuteltua tänään Juuelin töiden jälkeen pikku kävelylle...
Mainittakoon vielä, että edellisellä viikolla omat haasteensa asetti Netflix ja koukuttumiseni Orange is the New Black - sarjaan. Hyvä sinänsä, että sarjaa oli saatavilla vain kaksi tuotantokautta, meni nimittäin varmaan  kuusi tunnin jaksoa enemmän tai vähemmän putkeen parhaimmillaan. Ei tekisi pahitteeksi saada vähän työvuoroja tähän laiskottelun keskelle, haha.

Summa summarum: Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue. Näillä mennään.