Konnakartanon vuosikatsaus

"Palataan asiaan", Jonna sanoi. Jonna ei sanonut milloin tarkalleen ottaen...
No, eihän siitä ole kuin pari viikkoa. Säälittävä ajanjakso ihmiselämässä. Silti tuleva viikko on samanaikaisesti  aivan liian pitkä ja vähän turhan lyhyt. Liian pitkä, koska siinä on aivan liikaa kouluhommia tehtävänä ja sen jälkeen alkaa odotettu hiihtoloma. Liian lyhyt, koska siinä on aivan liikaa kouluhommia mitkä pitäisi saada ennen hiihtolomaa pois alta...
No mutta, otsikon mukaisesti viimeaikaisia fiiliksiä ja tulevaisuuden suunnitelmia, olkaa hyvät.

Oon melko varma että mulla on jotain keskittymisongelmia. Tai sitte mun mieli on vaan erityisen harhaileva ja mukavuudenhaluinen. Joka päivä istun tähän läppärin ääreen tekemään tehtäviä. Hah. Hyvällä tuurilla kirjaudun Reppuun ja katson tehtävänannon. (kas, tänään en oo päässy edes siihen asti...) En kuitenkaan voi mennä ulos tai ruveta sivistämään itseäni tv-viihteellä, sillä se olisi jo tietoinen luovutus minkään aikaansaamisen suhteen. Koneella ollessani olen kuitenkin jatkuvassa valmiustilassa; kunhan olen henkisesti valmis, vaihdan vain välilehteä, avaan wordin ja alan lallattaa. Helppoa.
No, aika useinhan se päivä livahtaa ohi ja tunnen taas suunnatonta ylpeyttä itsekuristani. Ei ole tarpeeksi sormia näiden kertojen laskemiseen, riittävätköhän varpaatkaan.
Nyt on kuitenkin käsillä viimeinen viikonloppu ennen lomaa, ja vietän sen vieläpä ylhäisessä yksinäisyydessäni, kuten useimmat päiväni. Toivon hartaasti että lähestyvät deadlinet tekevät tehtävänsä ja potkivat minua persuksiin näiden asioiden suorittamiseksi. Toivottakaa onnea, sitä nimittäin tarvitaan. (Tältä päivältähän olen jo luovuttanut, kellohan on kohta yhdeksän ja kirjoitan blogipäivitystä)

Hiihtoloman jälkeen koittavat kuitenkin jokseenkin auvoisemmat ajat, lähinnä venäjän ja ruotsin (jota odotan oikeasti innolla!!) opiskelua ja viinikurssia. Ja parin kurssin loppuhuipennukset. Hiihtoloman jälkeen on  vain pari hassua viikkoa pääsiäiseen, jolloin minä ja toverit Noora ja Jenna suuntaamme Hupeltamaan Norjaan viikoksi!! Saa nähdä kuinka käy, kun viime laskettelukerrasta on muutama (5) vuosi jo vierähtänyt... Pääsiäisen jälkeen on taas enää pari vaivaista viikkoa minun kesälomani alkuun, aloitanhan sen viikkoa aikaisemmin, että päästään taas Maijan kanssa junailemaan. Tällä kertaa ei junaillakaan Euroopassa, vaan suunnataan Venäjän läpi Pekingiin. Tämän reissun suunnittelu on vielä puolitiessä, mutta hiihtoloman jälkeen ruvetaan toden teolla suunnittelemaan ja varailemaan matkoja ja viisumeita ja sellasta. Lisää saatte kuulla varmasti myöhemmin, Konnakartano on taas luonnollisesti menossa mukana!
Hiihtoloman jälkeen minulla pitäisi myös olla täällä vapaa huoneisto tai uusi kämppis. Thaikämppis joutuu vaihtamaan maisemaa, koska ei ole opiskelija. Ihan kivaa minun kannaltani, saan (toivon mukaan) suurin piirtein omanikäiseni opiskelijan tähän asustamaan 35-vuotiaan thaimaalaisen sijasta. Ehkä jonkun, jonka kanssa voi käydä keskustelua niin että ymmärrän kaiken. Nykyinen kämppis puhuu kyllä suomea, mutta olen kyllä melkoisen useasti aivan pihalla siitä mitä hän minulle selittää. Perus "joo, nii, aijaa, niinpä, niinhän se on" - vastauksilla sitten yleensä luistelen tilanteesta. Sormet ristissä, että seuraava kämppis on minun ikäluokkaani, jonka kanssa pystyy kommunikoimaan vähän paremmin ja joka ei ole mikään kleptomaani tai järkyttävä sika. :)

Kesälomalla menen jälkeen kalahommiin. Jee. Olihan mulla siellä ihan kivaa, joo, mutta ei ois haitannu vaikka se kokemus ois jääny yhteen, hymyssä suin muisteltavaan aikaan. Mutta minkäs teet kun rahantarve iskee. Lohilima ja kalan tuoksu, täältä tullaan! Abihupparihan haisee jo valmiiksi kalalta. :)

Ja ennen hiihtolomaa pitäisi päättää, mihin haen vaihtoon. Jänskää. Tällä hetkellä vahvoilla on Norja, Varsova ja... ehkä Budapest? Sielä on kyllä jo käyty, mutta katsoo nyt. Monissa kouluissa tarjonta vaihtelee aika paljon meidän kouluun verratessa, ja korvaavuuksia pitäisi saada. Mutta tästäkin kuuluu varmasti myöhemmin lisää täällä.

Ja vähän kevyemmäksi lopuksi, tänään oli ensimmäinen kerta piiiitkään aikaan kun Jonna on tallustellut menemään sivujakauksella. Oli ihan virkistävän näköistä. Lyhyillä hiuksillahan tämä oli jokapäiväistä, mutta tässä hiusmallissa tuo "melkeinkeskijakaus" on ollut niin helppo ratkaisu aina, että olen päätynyt siihen. Ja tietysti ne hiukset haluaa mennä aina siihen asentoon, ihanaihana pyörrekin tuossa keskellä otsaa on ihan tyytyväinen melkeinkeskijakaukseen ja käyttäytyy ihmisiksi silloin. Sivujakauksen kanssa taas ei tarvita kuin pari tuntia lässähtämistä tai hento tuulenvire/kävelyä niin on etutukka liiskattuina viipaleina ja näyttää kaamealta ja joutuu nakkelemaan niskoja että pysyisivät omalla puolellaan.
Siinä siis syy, miksi olen viimeisen puolitoistavuotta tyytynyt helpompaan vaihtoehtoon. Tänään otin riskin.

Tässä kuvassa tupee onnistuu näyttämään jokseenkin möyhevältä, mitä se aamullakin oli.

Totuus muutaman tunnin päästä oli paljon liiskampi, ja voitte bongata kuvasta pyörteen. Ja juu, jouduin nakkelemaan niskojani ah niin tyylikkäästi. Mutta, vaihtelu virkisti.

Matkalla koulusta kotiin päätin käydä katsomassa Vilan tarjontaa, siellä kun oli -20% kaikesta. Ei löytynyt kuitenkaan mitään, ja ajattelin sitten nopeasti käydä Kicksissä vain vilkaisemassa, paljonko Bare Mineralsin Matte Foundation ja Bisque maksaisivat. Nyt en kuitenkaan mitään ostaisi, tilillä oli kuitenkin vähän reilu 50€ ja molempia tuotteita vielä aavistuksen verran jäljellä.
Kuten ehkä arvaattekin, kohtalo oli toista mieltä antaen 20% alennuksen Bare Mineralsin tuotteista tiistaihin saakka. No niinhän siinä kävi, että nappasin sen Matte Foundationin matkaani ja käytin vielä 2,50€ alennuskupongin siihen. Myyjä kertoi vielä että ensi viikolla tulee uusi Kicks-lehti uusine tarjouskuponkeineen... Ja vielä kirsikkana kakun päälle kanta-asiakaskorttia höylätessäni myyjä kertoo minun olevan kulta-tason kanta-asiakas. Siispä, laitetaan tämmönen Cliniquen huulikiilto kaupan päälle. Ai ku kivaa. :)

Ilmainen on aina kivaa. Ja tuosta Matte:sta riittää iloa yli vuodeksi!

En tainnutkaan Konnakartanon puolella kertoa marraskuisesta Nelly High heels - tapahtumasta, joka ilokseni otti paikkansa myös täällä Lahessa. Homman nimi oli siis, että 100 ensimmäistä Tivoliin jonottajaa saa ilmaiset kengät. Vähän ennen kahdeksaa Tivolille pyörällä pyrähdin, ja ajattelin että siellä varmaan on jo aivan holtittomasti porukkaa, mutta tsekataan. Mutta kuinka ollakaan, jonossa oli siihen mennessä noin 70 ihmistä. Ei muuta kuin jonon hännille siis! Puolentoista tunnin päästä pääsin sisälle nauttimaan ilmaisen skumppalasillisen ja ihailemaan kenkiä vitriineissä, ja kirjaamaan ylös lempparini. Lähtiessä vielä gift bag mukaan, joka sisälsi mustat bandeau - bikinit, mustat pitsileggingsit ja ja.... Marianne-karkkiarasian ja sytkän(??).
Ja tässä pari viikkoa sitten nämä Gabbyt olivat noudettavissa postista. :)

Kuten sanottua, ilmainen on aina kivaa!

Juu, tässä tämmöinen oksennuspostaus. Toivon tosiaan näiden kouluhommien puolesta ettei minua seuraavaan viikkoon täällä näy. Luultavasti hiihtolomakin on Keski-Pohjanmaalla suhteellisen hektinen, joten kattellaas sitte taas joskus parin viikon päästä... :p