Parin pytingin jalkeen ehdimme jo miettia missas se punaisen torin kuuluisa katedraali St. Basil's Cathedral varikkaine sipulin muotoisine kupoleineen sijaitsee. Sieltahan porttien valista alkoi pilkistaa, ja ai etta se oli ihana! Me molemmat olemme ehdottomasti sita mielta, etta tama on kaikista kaunein ihmiskatosin tehty nahtavyys, mita olemme tahan asti nahneet. Olimme molemmat aivan hangon kekseina lahestyessamme tata kauneutta.
Eiko ookki ihana?!? Kavimme viela uudestaan illalla aukiolla ihailemassa iltavalaistuksessa. (tassa valissa kauniista ilmasta huolimatta meilla oli melko kylma ja meidan oli pakko menna vahan ostoskeskukseen lammittelemaan....
Seuraavana paivana mieteimme aamulla sangyssa, mitahan tanaan tehtaisiin. Eilen oli tsekattu kaikki olennaisuudet, ja junamme lahtisi vasta klo 21:35. Veimme rinkkamme sailytykseen, ja hoksasimme, etta hostellillahan on oma pankkiautomaatti sisatiloissa. Miten katevaa! Joku tytto siita nostikin jo rahaa meidan viedessamme rinkkoja sailytystilaan. Muutenkin oli tarkoitus nostaa rahaa, joten miksei nyt heti. Hetken automaatin toimintojen ihmettelyn jalkeen paatan tyontaa Mastercardini sisaan masiinan syovereihin ajatellen, ett kyllapa se masiina ohjeistaa siita eteenpain. Masiina aloittaa kuitenkin kovaaanisen piippauksen, ja naytolle ilmestyy venajankielista tekstia. Hetken odottelun jalkeen masiina tyontaa korttini millin verran ulos, ja imaisi sen saman tien takaisin sisaan. Taman jalkeen ruudulle ilmestyy vikailmoitus. Sama tytto, joka aiemmin nosti rahaa, tulee kyselemaan meilta, olemmeko nahneet mustaa pankkikorttia, hanelta varmaan unohtui se masiinaan. Vastaamme tytolle, etta siina tapauksessa koneen sisalla on nyt kaksi pankkikorttia, silla kone juuri nielaisi omani.
Meilla ei onneksi ollut kiire minnekaan, mutta taman tytonjua lahti jo tunnin paasta. Siina sita sitten ihmeteltiin. Respamies soitteli pankkiin, kone kaynnisti itsensa uudelleen automaattisesti ja piti lupaavaa raksutusta. Kuvat vilkkuivat naytolla, ja olin valmis nappaamaan korttini mikali se tyontyisi milliakaan ulos koneesta. Lopulta kone kuitenkin hiljeni taysin, Respamies ei elattele turhia toiveita, ja sanoo etta automaatille tehtaisiin todennakoisesti jotain kolmen tyopaivan aikana. Ehka tanaan, ehka huomenna. Annoin nimeni ja korttini nimen kuitenkin respaan, jos ihme tapahtuisi ja saisimme korttini takaisin paivan aikana. Pitkin paivaa vahvistui tunne, etten tule nakemaan Mastercardiani enaa koskaan. Kirosin, etta miksi minun piti uhrata juuri lahes kaikkialla toimiva mastercard, eika vanhaa ja raihnaista visaelectroniani. No, onneksi Maijalla on kuitenkin viela visa ja minulla edes joku kortti.
Paatimme menna kaupan kautta puistoon paistattelemaan paivaa. Loysimme kivan aukin, jossa oli mukavia pellepatsaita.
Katsokaas noita autokuvia ja sanokaas, kumpi on kumpi? Ollaan taas vaha saman nakosia.... :D
Kohta puoliin pitaisi sitten ruveta liikkumaan juna-asemalle pain ja nousta The Junaan kohti Pekingia!
Ps, seuraavan kuva omistan suoraan Juuelille :D ♥
4 kommenttia:
Toivon ahkeraa päivittelyä sillä teette juuri reissua josta itse olen haaveillut useamman vuoden... saatan lähettää pienimuotoisen kysymystulvan jossain vaiheessa.... :)
Senkin kaksoset! :'D noi kuvat ja koko postaus piristi sairaspäivää, että kiitos! :)
Voi konna sun tuuria :D Mutta sitte taidokkaasti viilaat Maijan korttia ;) Huippua matkaa molemmille ja postailkaa ahkerasti! Ihania sipuleita!!
<3 Hartsa
anon: me yritetään nyt tehdä mahdollisimman kattava postaus, mutta kysele ihmeessä jos jokin jää kaivelemaan mieltä! :)
Liisa: Joo hoksattiin itekki että kappas, meissähän taas vähä samaa näköä. :D ja ei kestä! :P
Hartsa: sanoppa muuta, aattelin kans kovasti että "miks mä, miks miks mä..." Mutta unohettiin tosiaan mainita postauksen perään, että sain ku sainki sen korttini takasi :D ja sipulit oli aivan mainiot!
Lähetä kommentti