Rimpuilua Eichstätt'ssä

Taas päästiin nauttimaan ilmaisesta luksusmajoituksesta toisen omenakaverin Annikan ja hänen kämppiksensä asunnossa Eichstätt'ssä (1,5h junamatkan päässä Münchenistä). Meitä oltiinkin heti vastassa asemalla ja eikun kämpille kokkaamaan perinteistä saksalaista murkinaa, perunapannukakkuja sienikastikkeella. Ei ehkä kuulostaa niin herkulliselta näin sanottuna, mutta kyllä se kuulkaa oli hyvää.
Siinä sitte asetuttiin aloillemme ja juteltiin ja lähdettiin illanviettoon.

Oli kuulkaa muhkeimmat ja mukavimmat peitot ikinä!

KAADA TUOPPIIN SITÄ PUNKKUA

Majoittajamme sattuivat olemaan innokkaita ruuanlaittajia, ja seuraavana aamuna meitä odotti perinteinen Bavaria-alueen aamiainen: valkoista makkaraa, kaljaa ja jättisuolarinkelit. Namnam!

Makkara näyttää kuvottavalta ja vähän hirvitti pistää sitä suuhun, mutta ihan makkaralle se maistui. Skipattiin kalja edellisen illan vuoksi..

Ja sitten olimme valmiina päivän kohokohtaan: puissa rimpuiluun! Puolen tunnin ajomatkan päässä oli seikkailupuisto, johon oli rakennettu temppurata korkealle puihin vaijereiden varaan, parhaimmillaan n. 15m korkeuteen. Radoilla oli eri vaikeustasoja, ja yksi oli nimeltään "Flying Foxes" jossa vain liidettiin ilmojen halki. Maisemat oli aika nätit. Välistä sai tuplasti varmistaa että kaikki turvatoimet olivat kunnossa ja tiukentaa valjaita ennen syöksyä.
Tarviiko edes mainita että olimme täpinöissämme? Huvilla oli hintaa 20€ ja oli kyllä hintansa väärti!

Tämä oli kaikkien mielestä ehdottomasti haastavin ja raskain tehtävä. Triangelit heiluivat nätisti tuulessa ja yhdellä jalalla tähtääminen seuraavaan triangeliin oli aika haaste.

Siinä esimerkkiä korkeudesta

Carmen, Elena, Annika, ja me.

Ai että oli kuulkaa hieno päivä. Voitte kuvitella kuinka nälkäisiä kaikki oltiin tämän jälkeen.
Mentiin sitten vetämään jättikokoisia hampurilaisia opiskelijahintaan.
Itse jaksoin tästä tuplapihvipekonijuustorasvaunelmasta vain puolet vaikka nälkä oli kiljuva.

Voitte kuvitella mikä ähky meillä kaikilla oli tämän jälkeen. Kaljakaan ei oikeen auttanut asiaa.
Mahat ahmimisesta kipeinä palasimme kämpälle ja mentiin ansaitulle ruokalevolle.
Päätettiin sitten vaan jäädä kämpille katsomaan hömppäleffaa ja mennä suihkun kautta nukkumaan.
Huippupäivä!

Aamulla jälleen kunnon panostusaamiainen, kokkelia, pekonia, tuoretta sämpylää, tomaattimozzarellaa, sekä perus leivänpäällisiä ja kaikkea. Huikeat kiitokset Annikalle ja Carmenille ja sitten suuntana München!

Danke schön Annika und Carmen!! :)