Côte d'Azur - rantaelämää Ranskan Rivieralla

Italiasta otettiin kurssi kohti Ranskan rivieraa ja Nizzaa. Omenanpoiminnasta tutun kaverin Jessyn oli puhe majoittaa meidät muutamaksi päiväksi. Jessyllä ei kuitenkaan ollut puhelinta, mistä hänet voisimme tavoittaa. Se seikka toi pieniä haasteita mukanaan, varsinkin kun meillä oli ollut muutenkin pieniä kommunikaatio-ongelmia.
Saavuttiin nimittäin keskiviikkona, ja Jessy luuli meidän saapuvan vasta torstaina.
No, mentiin sitten rinkkoinemme rannalle löhöämään ja miettimään, mitä tehdään. Muutaman tunnin kuluttua kyllästyimme odottamaan yhteydenottoa ja päätimme buukata hostellin yhdeksi yöksi, kahden minuutin kävelyatkan päässä juna-asemasta. Ja illalla sitten saatiin yhteys Jessyyn, sovittiin treffit Antibesin asemalle seuraavaksi illaksi, joten meillä oli aikaa nauttia Nizzasta vielä kokonainen päivä.

Ranskalainen aamiainen (parempaa croisanttia ei löydy), ja huomatkaa; Maija syö!

Maija ottaa aurinkoa!

Maija ja Välimeri: ensimmäinen kohtaaminen!

Komia pytinki rannikolla.

Antibes oli vajaan puolen tunnin junamatkan päässä Nizzan keskustasta. Siellä asui Jessyn entinen kämppis isossa, paikallisille kuuluisassa beach/partyhousessa, jossa asui 10 ihmistä eri maista. Pihalta löytyi myös uima-allas. Talo oli tunnettu isoista pirskeistään, rennosta elämäntyyllistä ja mukavista ihmisistä.
Ja Jessy kyseli hädissään, onko tämä asumismuoto okei meille. Enemmän kuin okei, se oli just täydellinen.
Siinä sitten istuttiin vähän aikaa iltaa ilmaisten oluiden kera, tutustuttiin ihmisiin ja kuunneltiin ylhäällä puiden latvoissa sangen äänekkäästi kurnuttavia sammakoita uima-altaan täyttyessä vieressä.

kivat pikku systeemit

Seuraavana päivänä päätettiin käydä sekä Cannesissa että Monacossa. Ajoitus oli aika hyvä, Cannesissa valmistauduttiin elokuvafestivaaleihin ja Monacossa formula Grand Prix - kisoihin. Eikä sääkään ollut lainkaan huono.

Cannes

Pallojonna

JYRI! Huomaa haaveileva katse huvijahtia kohti! :D

Onnistunut kuva meistä molemmista yhdessä, wot?! Älkää tottuko tähän.

MONACOSSA HAISI RAHA.
Ferrareita, huvijahteja, rikkaita miehiä heiloineen... 

Monacossa oli hankala löytää mihinkään, sillä formularata oli vallannut jo koko maan. Mutta ei se mitään, pääsimme katsomaan 1970-luvun Formula 1 kisaa ilmaiseksi aitiopaikoilta. Autoista lähti aika kovat desibelit.  Kisan loputtua pääsimme kävelemään itse radalla. Kuinka moni on tehnyt saman? :)


Illaksi suuntasimme Monte Carlon casinolle. Emme kuitenkaan formularadan vuoksi löytäneet sukkana perille, joten jouduimme alentua kysymään tietä komealta punaisen avoferrarin omistajalta. Casinolla oli mukava seurata vierestä, kun öljysheikit tuhlasivat peleissä rahojaan. Sisältä ei saanut ottaa kuvia, mutta upeaa oli: kullatut katot, kristallit, upottava kokolattiamatto... Voitte vain kuvitella miltä vessat näyttivät. Saimme hyvät naurut kun vetämisen jälkeen pöntön istuinosa alkoi pyöriä ja desinfioi itse itsensä. Yritimme keksiä, missä WC voisi olla enemmän posh kuin Monacon casinolla, mutta emme keksineet.

Hiuspinni?

Oli jännittävää odotella, minkälainen summa kahdesta viinilasista (sekä oliivi- ja snacksikupista) saadaan laskuun, sillä teekupposenkin hinta oli Le Casinon viereisessä Café De Paris'ssa 7€. Viinilasin hinta osoittautui kuitenkin 50snt halvemmaksi kuin teen.

Hienoimmat ja kalleimmat autot parkkeerataan heti Casinon etuoven viereen.

Le Casino Monte Carlo itself.

Jokin pissii Ranskan juna-aikatauluissa. Näin loistavan päivän päätteksi jonkin täytyi mennä pieleen. Tarkoituksena oli palat junalla takaisin Antibesiin. Tähtäsimme toiseksi viimeiseen junaan, mutta kuinkas kävikään. Juuri silloin juna päättikin mennä vain Nizzaan saakka (Antibesiin vielä se 20 minuutin matka). Ja viimeistä junaa ei edes mennyt. Tuskastuneena soitin Jessylle, että junia ei mene, ja emme tiedä miten pääsemme Antibesiin. Jessy vannotti että junia pitäisi mennä vielä useita. Pääasia että päästiin Monacosta pois. Emme olleet kuitenkaan ainoita, jotka elivät siinä luulossa, että juna jatkaa Nizzaa edemmäs. Kaksi miestä kuuli keskusteluni Jessyn kanssa ja tulivat kyselemään, miten pääsemme Antibesiin. Selitimme tilanteen heille ja päästyämme Nizzaan totesimme kaikki että ei, junia ei enää mene. Tuskastuneena pyöreimme ympäri asemaa miettien, mitä teemme. Taksi tulisi maksamaan 100-120 €. Meidän budjettimme ei kuitenkaan kestä tuollaisia summia. Pohdimme siinä sitten että taksi vai ei, taksi vai ei... Miehet kyllästyivät jahkailuumme ja kysyivät että paljonko olemme valmiita maksamaan. "Like.. max 20 euros.?" "Okay that'll do, you pay 20 and we pay the rest". Ja sitten sitä mentiinki 150km/h motarilla kohti määränpäätä, 10€ per lärvi minulta ja Maijalta. Loppu hyvin kaikki hyvin.


Viimeisenä päivänä mentiin vielä Antibesin hiekkarannalle löhämään ja illalla suunnattiin jälleen biitsille juhlistamaan jonkun synttäreitä, jonka yksi asukki talosta tunsi. Siitä sitten suunnattiin vielä joihinkin housepartyihin. 

Jessy ja Ben

Kuokkijat

Asetuttiin vähän aloilleen ruokasaliin.

 Aamulla ah niin virkeänä suunnattiin sitten juna-asemalle, määränpäänä Sveitsin Lausanne.

Olo oli mitä parhain!