1. Ei tarvitse enaa murehtia, etta lappari varastettaisiin!
2. Ei tarvitse enaa raahata sita mukana ympari kaupunkeja. Se painoi ikavasti laukussa ja aiheutti hiertymia.
3. Ei mene niin paljoa rahaa kuvien kehittamiseen.
4. Ei ole valinnanvaikeutta, mitka kuvat kehitettaisiin.
5. Blogin kirjoittaminen on nopeampaa yleisella koneella, kun ei lisaa kuvia.
6. Minun ei tarvitse miettia, pitaisiko ostaa uusi lappari vai ei.
7. Se ei ollut edes Apple, joten siita ei saa edes paljon rahaa kun sen myy.
8. Oli helppo siirtya valuutasta toiseen, silla setelitasku oli tyhjennetty euroista.
9. Sain vaihdettua 10 vuotta vanhan, susiruman passikuvan vahan tuorempaan (jossa kyllakin edellisen paivan meikit naamalla ja valvoneena poseerasin...)
10. Saadaan hyva syy kiertaa uudestaan kaikki nama paikat ja ottaa uusia kuvia!
Nama syyt keksittyamme ja kuunneltuamme muiden ryostotarinoita paatimme menna kahden huonetoverin kanssa illalliselle. Hyva etta lahdettiin; hyva ruoka, parempi mieli patee tassakin asiassa. Siihen viela paalle 10 tunnin younet niin johan alkoi Praha kiinnostaa!
 |
| hyvä ruoka, parempi mieli... |
Aurinko paistoi jalleen pilvettomalta taivaalta ja lampoa riitti (jo aamulla +26) niin kuin aina ennenkin. Hostellilta nappasimme huonetoverin mukaamme ja lahdimme kiertelemaan kaupunkia. Ensin vierailtiin yhdessa linnassa ja sen kirkossa, hikoiltiin portaita ylos ja alas. Ylhaalla aussitytto tarjosi meille vihreat oluet. (kylla, vihreat. Ja kylla, kaljaa se oli.) Virkistyneina palattiin takaisin alas ja ylitettiin Prahan kuuluisa silta, jossa on paljon sysimustia patsaita. Nyt olisi katevaa lisata kuva jos toinenkin, mutta ei. Yleiselta koneelta se ei oikeen ole napparaa. Ehka Suomessa sitten paivitetaan nama postaukset.
Prahassa saat syotya halvalla hyvaa ruokaa. Edellisena iltanakin ankka-ateria kaljoineen (2x) ja jalkkareineen irtosi parilla kympilla. Taman paivan lounas aiheutti paanvaivaa, kun listalta loytyi niin paljon edullisia, herkullisen kuuloisia aterioita.
Taman jalkeen tarkoituksena oli pikaisesti kayda juna-asemalla ottamassa selvaa huomisen junatarjonnasta Berliiniin, mutta kas, ohitimme ah niin kohtalokkaan Zaran. Poikkeamme sisaan, ja kassalta paastyamme kaukana siinsi 200 liikkeen ostoskeskus. Poikkesimme sisaan. Siinahan vierahti sitte muutama tunti. Hillitsimme kuitenkin itsemme: olemme Italiasta lahtien luvanneet itsellemme, etta Berliinissa sitten piru irti ja shoppailemaan!
Tana iltana ajateltiin viela kayda haukkaamassa jotain syotavaksi kelpaavaa (onnistunee helposti) ja naukkaamassa ehka pari drinkkia... Huomenna sitten lounaan jalkeen suuntana viimeinen pysakki - Berliini!
3 kommenttia:
Kuvia sitte Suomenmaalla oikein urakalla!
Moi! Päädyin lukemaan surffailun lomassa blogia ja naamani venähti tämän näköiseksi 8( lukiessani teidän kuvien menetyksestä. Paljon sympatiaa teille molemmille! Jos vielä jotain lohtua etsii, niin yksi laiha lohtu on että teillä on joku jota syyttää. No tosin se muistikorttilaiskuus menee omaan piikkiin, mutta hei? Kellä niitä varmuuskopioita on täydellisesti? (Sydän tekee ylimääräisen läpätyksen, kun mietin että mitä jos tuo mun AINOA ulkoinen kovalevy päättää hajota?? Lupaan hoitaa asian kuntoon. Heti joo huomenna.) Mutta siis. Tähän vielä vertaistukea eli itse reppureissasin yksin vajaa kolme kuukautta Intiassa ja siirsin kameralta muiden länkkäreiden läppärien avulla kuvat aina talteen muistitikulle.. Ja sitten oikeasti reissun toiseksi viimeisellä viikolla.. Onnistuin nyppäämään muistitikun irti koneesta kun siellä oli vielä joku toiminto käynnissä. KAIKKI vidun tuhannet kuvat. Korruptuneita tiedostoja. Pääsin Suomeen ja toivoin vielä että tikulle voidaan tehdä jotain. Ei voitu. Mulla oli kamerassa viimeiseltä viikolta kuvia. En oo vieläkään pystynyt katsomaan niitä kunnolla saati esittelemään muille. Vituttaa vieläkin menetys viiden vuoden jälkeen niin paljon. Mutta ihanaa, että te ootte jo reissun päällä onnistuneet keksimään pos. asioita. :)
joo ei auta muuta kun nousta ylös suonpohjalta. tästä lähin varmaan otetaan kyllä varmuuskopioita :D
Lähetä kommentti